Tukholmassa avattiin 21.5. 2010 valokuvamuseo
Fotografiska. Sijainti on loistava, jos on Helsinki-Tukholma-risteilyllä Vikingin laivoilla. Museo on nimittäin Stora Tullhuset -nimisessa rakennuksessa eli vanhassa tullikamarissa, joka on terminaalista seuraava rakennus oikealle. Kävelymatkaa on vain noin kymmenen minuuttia, jos sitäkään.
Olin mukana SomeTime2010-laivajatkot-risteilyllä juuri museon avaamisviikonloppuna, joten Tukholman-päivän käyntikohteeksi valikoitui oitis vasta avattu museo.
Avajaisnäyttelynä on syyskuuhun saakka
Annie Leibovitzin retrospektiivi. Lisäksi näytteillä on aivan ihastuttavia
Vee Speersin valokuvia lapsista eri tyyleihin stailattuna, monelle äidiksi ja isäksi tulleelle tutun
Lennart Nilssonin Syntyy uusi ihminen -kirjan kuvia hedelmöityksestä syntymään ja
Joel-Peter Witkinin surrealistis-groteskeja kuvia satyyreista, nymfeistä ja muista oudoista hahmoista.
Pieni ei-asiantuntijaseurueemme viihtyi museossa yli kaksi tuntia. Leibovitzin reportaasi- ja julkkiskuvathan ovat osa lähi- ja populaarikulttuurihistoriaa. Tässä näyttelyssä on lisäksi paljon kuvia Leibovitzin perheestä. Nilssonin kuvat, jotka ovat kirjassa vaikuttavia, ovat seinän kokoisina vedoksina aivan upeita. Witkin ja Speers olivat minulla uusia tuttavuuksia, enkä Witkinin kuvia oikein tajunnut, vaikka viittauksia klassisiin aiheisiin bongasinkin. Speersin kuviin ihastuin saman tien. Ne ovat sekä kauniita että ajatuksia herättäviä.

Museo on ulkomitoiltaan hämäävän pienen näköinen verrattuna sisätiloihin. Aulassa on tietenkin kauppa ja yläkerrassa kahvila, jonka tarjoomukset eivät ainakaan avajaisviikonloppuna häikäisseet, mutta näköala isoista ikkunoista satamaan oli sateisenakin päivänä mukava. Lisäksi saimme katsella kuvia rauhassa ja tarkkaan, sillä marssimme museoon suurin piirtein suoraan aamiaiselta. Pois lähtiessämme pihalla olikin jo portille ulottuva jono. Pihalla on myös ylemmässä kuvassa oleva jättiläispersikka, jonka yhteys Fotografiskaan jäi tosin epäselväksi. Hieno veistos kumminkin.